tiistai 7. joulukuuta 2010

Osuvatko kunniamerkit ja arvonimet kohdalleen?

Itsenäisyyspäivän tapoihin kuuluu, että ansioituneita kansalaisia palkitaan erilaisin arvonimin ja ansio- tai kunniamerkein. Vähemmän arvostettujen ansiomerkkien saajien määrä on erittäin suuri, mutta hierarkian yläpäässä lukumäärä harvenee ja uusien myöntämisväleillekin tulee jopa seitsemän vuoden aikaraja.

Moni työssään ansioitunut ilman suuria tukijoukkoja toimiva henkilö jää ilman huomionosoituksia. Yritin kymmenisen vuotta sitten hankkia Keski-Pohjanmaan veneteollisuuteen eniten vaikuttaneelle suunnittelijalle huomionosoitusta, mutta hän ilman jäi. Hänen ansionsa olisivat varmasti riittäneet, sillä ne vaikuttavat edelleen koko toimialaan, mutta joo-miesten painoarvo ei riittänyt.

Tänä vuonna korkeimman kunniamerkin eli ensimmäisen luokan vapaudenristin rintatähtineen sai korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg. - KHO äänesti viime keväänä mummojen palauttamisesta Venäjälle ja Egyptiin. Hallberg hävisi äänestyksessä 1-7. Häviönsä jälkeen hän ilmoitti poliisijohdolle, ettei tuomioistuimen päätöstä tarvitse panna toimeen. Presidentti Tarja Halosella oli päinvastainen kanta kuin KHO:n enemmistöllä. Löysivätkö vastustajat toisensa? Saiko Hallberg mitalin vastustettuaan johtamansa tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoa?

KHO:n Natura 2000-suojeluohjelmaan liittyvistä aluevalinnoista ja niiden perusteluista tehdyt päätökset palauttavat mieleen hyvinkin epäluuloisia ja ristiriitaisia ajatuksia tuomioistuimen toiminnasta. Ne muistuttavat suuresti Harri Holkerin hallituksen rantojensuojeluohjelman filosofiaa. Holkerin hallituksen toimet käynnistivät Suomessa jatkuvan talouskatastrofin. Hänet palkittiin ansioistaan valtioneuvoksen arvonimellä. Moni tuon ajan muistava ja sen hallituksen aiheuttamat ongelmat kokenut ja elänyt saattaa yhtyä ajatuksiini. – Arvonimien ja kunniamerkkien löysä myöntäminen kuluttaa aiemmin myönnettyjen merkitystä.

Alpo Ylitalo
kaupunginvaltuutettu, Ps.
Kokkola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti